Van Halen - Jump

Pitkästä aikaa joku loukkaa minua kiroilemalla.

Vitun sanominen ei itselleni ole koskaan ollut mikään ongelma; itse asiassa taisin käyttää sitä eilen partiokokouksessa, ja vielä aika turhassa asiayhteydessä. No, johtajia ne kaikki siellä oli, ja harvemmalla vittu. Vanhempien sukulaisten seurassa sitä vielä välttelee, mutta muuten virtaa kuin mahla, öhm, tammesta.

Mutta olin sitten pitkästä aikaa kannustamassa Hyvinkään Tahkoa superpesiksen loppuotteluun. Ei ratkennut vielä, olisiko ollut huomenna ratkaisuottelu. Viereen sattui istahtamaan perisuomalaisen "white trashin" määritteet hienosti täyttävä pariskunta, erityisesti mies, joka kirosi joka ikistä pientä Tahkon virhettä. Äänestä kuuli että hän otti ne raskaasti, joka on sikäli aika typerää, kun kyseessä on pesismatsi.

Raskaasti: siinä avainsana. Tajusin, ettei minua ole koskaan loukanneet niinkään puolihuolimattomasti lauseen rytmin vuoksi livautetut vitut ja saatanat tai sitten oikeassa ahdingossa ystäväni päästämät ärräpäät. Mutta tuossa tilanteessa, jolloin itselläni on lähinnä leikkimielinen sirkustunnelma, ei oikein tunnu soveliaalta, että toinen ehdoin tahdoin sitä saapuu latistamaan. Varsinkin, hyvä mies, vittu sehän on vaan pallo.

Vitusta nyt loppuhuomautuksena ennen kuin kokonaan unohtuu niin toinen pieni havainto.

Sörnäisten metroaseman R-Kioski, heti kuudelta aamulla. Kauppaan ryntää laillisen iän saavuttanut nuori nainen ja suunnilleen nelikymppinen mies, jäljessään vielä pikkutyttö, jää epäselväksi kummalle se on läheisempi ja miten. Tyttö, jota kyllä panisi muttei kauaa kuuntelisi, ryntää lehtihyllylle, kaivaa esiin jonkun Kunto-lehden, ja sirkuttaa miehelle, että se on hänen kuvansa kannessa. Mies hymyilee ja kuuntelee kärsivällisesti, sillä eihän sitä nyt koko ajan voi pillua saada. Nainen etsii lehtihyllyä, ja vetää esiin MeNaiset, jonka kannessa hän myös on.

Toistetaan vielä, että nainen ei ollut varsinkaan kasvoiltaan erityisen kaunis, tosin ei ollut mieskään. Ei suomalaisilla lehdillä hyvin mene, jos sama, ruma malli joutuu olemaan kannensievennyksenä useammassa julkaisuudessa samaan aikaan.

(Eikä mallillakaan, jos hänen täytyy noita lehtiä aamuvarhaisella paikallisesta kioskista etsiä, ostamatta.)