Type O Negative - Everyone I love is dead

Ai niin. Good Night Sweet Prince ja sitä rataa, rest is silence.

Peter Steelen kuolema järisytti minua vähän liikaa. Melkein itkin sitä facebook-statuksella, mutta päätin lopulta jättää sen vain kaverini statuksessa riehumiseksi. Kaverini suhtautui siihen kuin taistelutoverin menetykseen: paska juttu, mutta olihan se nähtävissä, ja jäähän meille hyvä muisto hyvästä jätkästä, ehkä kaunis ruumiskin.

Kaverini tutustutti minut alunperin lukion englannintunnin jälkeen kappaleeseen The Angry Inch. Se kertoo tyypistä, joka haluaa muuttua miehestä naiseksi, mutta operaatio menee pieleen: jalkojen jäliin jää vain titulaarinen angry inch. Tarina kerrotaan juuri oikealla asenteella, mixillä huumoria ja traagisuutta, niin että kappaleesta jää oudolla tavalla elinvoimainen muistikuva. Ja lisäksi se tuntuu olevan paljon rehellisempää puhetta kuin englannin tunnilla kuuntelussa käytetty hymistely siitä, miltä se tuntuu vaihtaa sukupuolta.

Myöhemmin teemme omapäiset jatkot ystäväni vanhempien kämpällä vetämällä teräviä ja katsomalla type o negativen videoista koottua dvd:tä yhtyeen kommentoimana. Peter Steele on porukasta selvästi vähäpuheisin ja ei-iloisin.

Että ihan hyvät muistot on. Oli vaan vielä sellainen tunne että yhtyeellä olis ollut vielä hyvä levy tai pari sisällään. En minä niin gooteista välitä. Hyvän itseironian omaavista äijistä kylläkin.