Kotka Rankki ohutta yläpilveä - Välttämätöntäkö

Tänään tuli televisiosta taas Huuma.

Hyvin se näyttää täyttäneen paikan Bumtsibumin perijänä. Muistitko, blogini, edes koko ohjelmaa?

Ihan hauskaa sitä on katsoa, kaikesta hävyttömästä product placementista huolimatta (pikkulore meni haastattelemaan äijää jonka viime viikolla ilmestyneessä elokuvassa näytteli itsekin).

Perheemme istui television ääressä vaitonaisina. Suuri kontrasti edellisen illan lennokkaille jutuille. Mieleeni tulee, että television perimmäinen tarkoitus on ulkoistaa juttujen kertominen. En saa siitä kuitenkaan muutaman tunnin kuluttua aikaiseksi kelvollista postausta, joten tyydyn valittamaan PMMP:n versioinnista Noitalinna Huraa!-yhtyeen ainoasta hitistä. Säälittävä latin-kitara ainoana komppauksena, eikä vokalisteissa yhtään särmää. Arrrgh. Olisivat edes säilyttäneet sen viulun, joka niillä oli jossain taannoisessa Ylen nuortenmusajeejee-ohjelmassa ollut (taisi olla heidän ensimmäisiä versiointejaan biisistä). Mutta että kaikki synat leikataan pois (jotka olivat sentään alkuperäisen biisin kantava voima). Huh huh.

Isäni alkaa muistella, ja on aivan varma että on kuullut biisin ennenkin. Minä alan hokemaan yhtyeen nimeä, mutta isäni on vaipunut jo liikaa ajatuksiinsa. Pikkusisareni intoilee PMMP:stä, mutta se nyt intoilee Tarja Halosestakin.

Äitini alkaa muistella hauskoja yhtyeiden nimiä (ainoa ihminen joka tässä perheessä minua siis kuuntelee) ja muistaa yhtyeen nimeltä Kotka Rankki ohutta yläpilveä. Ei tosin muista millaista musiikkia kyseinen yhtye teki. Taas yksi soittajisto jota pitäisi siis kuunnella. Tässä tapauksessa levyn hankkiminen saattaa tosin osoittautua hankalamman puoleiseksi (yksi levy vuodelta 1980). Mitään merkittävää juttua en yhtyeestä löytänyt, mutta sanonta elää, yhtyeen takia tai siitä huolimatta.