Lapinlahden Linnut - Katselen urheilua

Ehkä siivekkäiden biisin monotonisuus tiivistääkin sen, kuinka mielenkiintoisena toimintana näen urheilun seuraamisen.

Mutta onhan jokaisen itseäänkunnioittavan blogin eli sinunkin, blogini, kerrottava _jotain_ Torinon talviolympialaisista. Ja ilokseni voinkin kertoa että tänään, ompelukoneen ollessa epäkunnossa (lääkitsen vanhojen tanssien mahdollisesti aiheuttavaa tyhjyydentunnetta ennaltaehkäisevästi ommellen farkkutakkia, siitä lisää myöhemmin), eksyin kakkoselle.

Siis tv-kanavalle, senkin pervo.

Sieltä tuli curlingia. Vastakkain olivat käsittääkseni hallitseva olympiavoittaja Englanti ja ei-niin-pro Japani. Naisista oli kyse. Ison Brittanian joukkue oli tylsän ja uhkaavan näköinen, ja se tuntui ottavan pelin kylmän taktisesti. Johtuiko pelkästään kielestä, mutta japanin naikkoset vaikuttivat innostuneilta ja positiivisilta kuin peipposet kevätaamuna lumien alkaessa viimein sulaa. Ja he altavastaaja-asemasta huolimatta voittivat, ja vaikkeivät kuitenkaan pääse jatkoon niin he riemuitsivat voitostaan sydämiensä kyllyydestä.

Olen kuitenkin hyvin pettynyt Torinon virallisiin kisasivuihin, jotka tarjoavat vain välttämättömän informaation japanilaisista eikä minkäänlaisia linkkejä muualle. Kuvatkaan eivät anna heille tv-lähetyksen perusteella oikeutta, eikä nopea googletuskaan auttanut tiedonjanossani.

Siksi esitänkin nyt ETSINTÄKUULUTUKSEN, joissa pyydän kaikkia jotka sinua, blogini, lukevat, esittämään hyperlinkkinsä tai muut keinonsa päästä japanin joukkueen jäsenten, erityisesti Mari Motohashin jäljille.

(Tiedän olevani, ei tarvitse edes sanoa.)