Polyrytmi etc.

sunnuntaina, heinäkuuta 01, 2007

Patti Smith - Boy in the Bubble

Muutama teoria.

1) Ihmiset eivät äänestä, koska kaikki on hyvin, tai ainakin elämä on paskaa lähinnä itsensä ja läheistensä vuoksi: politiikalla ei voi saavuttaa mitään.

2) Olen kirjoittaessani yrittänyt liikaa luoda yleistä tapausta, keskivertoa: vaikka ihmisiähän kiinnostaa juuri inhimillisyys, omaperäisyys, persoonallisuus. Antaa hahmojen vaan taivaltaa outoja ja vääriä polkuja, kunhan siinä on jotain huomionarvoista ja kunhan sen tekee mielenkiintoisesti.

3) Minä läskistyn - se on fakta. Mutta miksi? Ehkä minä haluankin olla tällainen. Anna-Stina Nykänen kertoi laihtumisestaan; miehet alkoivat kiinnittää huomiota, huudella rivoja. Ei kestänyt, lihoi taas. Ehkä minä oikeasti hieman pelkään naisten huomiota: paljon helpompi vaan kyhjöttää yksin ja itkeä miks kukaan ei rakasta mua, kun joutua hätistelemään morsianehdokkaita pois oikein urakalla.

Ehkä porno riittää mulle.

Ehkä mun pitäis ryhtyä pornotähdeksi.

Ehkä tuo on vähän vanha idea.

These are the days of miracle and wonder, don't cry babe, don't cry, don't cry.

Tunnisteet: